Näytetään tekstit, joissa on tunniste kierrätys.. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kierrätys.. Näytä kaikki tekstit

tiistai 29. joulukuuta 2015

DIY SEINÄKALENTERI

Kyllästyttääkö joka vuosi ostaa uusi seinäkalenteri?Onko mielessäsi käynyt, jos tekisit sen itse?


Itse, kun näin blogikirjoituksen seinäkalenterista, niin heti tuli itselle, että haluan tehdä meillekin samanlaisen. Tai ainakin yrittää. Koska koskaan ei tiedä, minkälainen on lopputulos, kun minä rupean tekemään.


Aloitettu: 28.12.2015
Valmis: 29.12.2015

Tarvikkeina mm. Sinellista tilatut 5*10 cm tagit. Ikean Bygga kehys 50*70 cm.

Isäntä on luonteeltaan sellainen, että kaikki pitää olla millilleen..
Itse tiedostan olevani sellainen, että 'ei se nyt nii-in tarkkaa ole', mutta loppujen lopuksi huomasin saman piirteen itsessänikin. Tageja rupesin laittamaan viivaimen ja mitta-alustan apuna käyttäen paikoilleen.Tagien alla on tarratyynyt, kuten myös Kalenteri-tekstin alla. Tarrat on eka liimattu paksummalle kartongille.

Kuvissa ei niin tule esille, mutta minä olen enemmän kuin erittäin tyytyväinen meidän uuteen seinäkalenteriin. Kiitos ohjeen laatijalle. 


Seinäkalenteri

Seinäkalenteri

Seinäkalenteri. Klikkaamalla kuvaa näkee taustakartonki. On valkoinen pienellä erikoisuudella.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

19.9.2015 - Haudalle

19.9.2015 3-vuotis muistopäivä

-------------------

Kolme vuotta sitten miehen täti siirtyi enkeliksi pilven reunalle. 

Lauantaina päätin leivonnan ohessa tehdä jotain pientä muistoksi tädille. 




--------------------
Saapas on tädin kummitytön vanha kumisaapas, täytetty betonilla jo aikoja sitten.
Nyt sain vasta koristeltua ja olen tyytyväinen, erittäin tyytyväinen. Sain jotain aikaiseksi.

Koristeena on Susanna maalta saatu rintaneula (hakaneulan poistin). Minusta käy hyvin. 

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Iloista palmusunnuntaita kaikille!

Minä tunnen jäätävän huonoa omaatuntoa, koska olen äiti, joka ei hirveästi askartele lapsien kanssa. 
Täytyy kyllä todeta, että osasyynä on se, kun ei vaan jaksa. Minulle on jo iso juttu selviytyä iltaan, että saan kaiken tehtyä (ruokailut yms). Väsymys on aaltoilevaa, voimaton olo jne. Taitaa mennä aikaa, että lääkitys saadaan kuntoon.
Kun iskeytyy pahin väsymyskausi, niin silloin on kyllä ollut hyvä, että isäntä on ollut kotona. Esim tiistaina olin jo klo 21.00 nukkumassa.. Tosin seuraavana aamuna herätessä tuntui siltä, etten olisi nukkunut yhtään. 
Olin erittäin iloinen, että lapset menivät todella kiltisti tuolloin nukkumaan!
Eniten pelkäsin Leeviä, koska jos hän nukkuu päikkärit liian myöhään, niin hän valvoo vielä puolen yön aikoihin, mutta Leevi nukkui jo klo 20.15. Taisivat jokainen aistia, että äiti on vähän väsynyt ja siitä seuraa sitten kiukkuilu :'(. Kun en vaan jaksa, niin en jaksa.. 

Tämän viikon olen potenut väsymyksen lisäksi myös syömishimoa =/. Ihan kuin pohjaton kaivo.. Mutta sitten se loppui yhtäkkiä.. Ei kai naisten vaivat taas ole tulossa..

Tiistaina me kuitenkin askartelimme Milkan & Hinnin kanssa pieniä tipuja.
Eilen lauantaina viimeisteltiin tipuset: lisäilimme silmät, höyhenet ja nokka.

Hinni 4v7kk tekemä. Rairuoholla.

Milka 6v4kk tekemä. Rairuoholla.

Pitihän sitä itsekin. Ohraruoholla.

Näihin sain idean facebookin lasten kanssa askartelevien -ryhmästä. Munakennoista. Ja, kun en löytänyt vesivärejä, niin maalailtiin sormiväreillä. Olen jännännyt, että miten värit pysyvät, mutta hyvin ovat pysyneet ja ruohot ovat kasvaneet todella hyvin jo!

Torstaina mietin pitkään, että jaksanko lasten kanssa lähteä perhekerhoon. Pelkäsin, että kun iltaisin on tullut ihan yhtäkkiä se väsymys, niin mitä minä sitten teen. Päätin kuitenkin lähteä ja yllättävän hyvin se meni ja oli ihan mukavaa. Leevikin niin reippaasti käveli paikasta paikkaan.

Lauantaiaamuna heräsin hieman pirteämpänä, joten oli pakko ryhdyttävä suorittamaan vkosiivous. Parisen tuntia siinä meni ja sain päivän hyvän työn tehtyä, kun ystävä laittoi viestiä, että onko mahdollista viedä tytär ratsastustallille ja hakea sieltä. Ei haluaisi kaameassa säässä pyöräillä kaupungin toiselle puolelle. Sain siivouksen juuri tehtyä, niin mikäpäs siinä :). 
Kun kävimme viemässä takaisin kotiin, niin sen jälkeen ajelimme ympäri kaupunkia ja hain virpomisvitsoja samalla. Emma & Suvi-Tuuli parisen tuntia koristeli vitsoja. Itse kävin myös yhden tekemässä. Neidit: "Äiti! Sie teet nii kauniita vitsoja. Miten sie teet nuo kukkaset jne." Siinä niitä ohjeistin parhaani mukaan ja todella kauniita vitsoja he tekivätkin.


- Virpomisvitsoihin askartelin perhekerhossa saadun lorun kortteihin. Laminoin kortit myös.

Virpojiakin meillä muutamia kävi ja he saivat mukaansa pienet nyytit kera pienten suklaamunien.

Tänään tosiaan Emma & Suvi-Tuuli kävivät kaverinsa kanssa virpomassa ja kyllähän he pienoisen saaliin mukanaan saivat <3. Virpomisen jälkeen Emma & Suvi-Tuuli lähtivät isomummon luona kyläilemään ja virpomaan. Sitten söimme herkullista itse tekemääni makaronilaatikkoa.
Sitten päätin, että lähden lasten kanssa vielä käymään porukoilla. Äiti mainitsi aikoinaan, kun heillä ei käy enää virpojia. Ajattelin korjata asian. Harmi vaan, kun äidillä oli (taas) työvuoro, kun kävimme kylässä. 
Porukoilta suoraan ajelimme askartelupyhäkouluun :). 
(tai no, hain kyytiin myös Hinnin)
Muuten olisimme kävellen mennyt, mutta juuri klo 17.00 olimme siellä :D.  Siellä askarreltiin tipujen pesiä, hienoja. Niistä ei nyt ole valitettavasti kuvaa.

Nyt pitäisi ruveta suunnittelemaan tulevan sunnuntain synttäreitä, mutta on jotenkin aivot narikassa sen suhteen, että mitä tarjoilen.

Mukava vkonloppu takana, mutta huomasi virpojista, että vitsoissa vain 2-3 höyhentä ja se siinä. Ja osa ei ollut ollenkaan pukeutunut.

-------------

Jokin aika sitten askartelin Milkan kanssa tällaisen kranssin, suodatinpusseista.
Ohje: täältä.

Tästä tuli tällainen omanäköinen, koska mie en pahemmin miettinyt, kun kuumaliimalla näitä liimailin styroxkranssiin kiinni. Mutta itse tykkään. Ja niin tykkäsivät päiväkodilla, kun kävin näyttämässä. Vein myös mallikappaleet, miten näitä tehdään. Näitähän voi tehdä myös servieteistä, kreppipapereista yms. Näitä kukkasia tytöt tekivät virpomisvitsoihin.

Mutta nyt ripustamaan pyykit kuivumaan. 
Mukavaa alkavaa viikkoa!

torstai 12. kesäkuuta 2014

Hyvää Naisten Päivää joka päivä meille ihanaisille Naisille!

Minä olen ihastunut 'Susie'-pussukkaan.
Ohjeen löydät täältä.

Minusta ohje on yllättävän helppo, jopa minunlaiselleni 'ompelijalle'. Edelleenhän se vetoketjun ompelu tuottaa jonkinlaisia ongelmia, mutta paremmin on näissä kuitenkin sujunut. Tikkihän minulla ei koskaan mene suoraan, vaan aina hieman mutkittelee :D. Nyt piti jo ostaa pari vetoketjua, kun alkoivat sopivan mittaiset/väriset loppumaan.

Kangas on Marianne Valolan suunnittelema Naisten Päivä. Musta markiisi näissä pussukoissa.
Lisää voit lukea täältä.

Naisten päivä malliston tarina:
'Naisten Päivä -malliston tarina alkoi vuonna 2002. Olin kuunnellut korvat punaisina kun teinit ja aikuiset hokivat, että vi**u sitä ja vi**t tätä. Olin juuri valmistunut Lahden Muotoiluinstituutista, ja ajattelin, että haluan muotoilun keinoin vastustaa kiroilua. Koin v-kiroilun loukkaavana: Helvetti on paha, Saatana on paha, Perkele on paha, mutta entäs tuo Vittu sitten? Mitä kiroiltavaa siinä on? Ja minusta tuo Vittu tuntui niin ikävältä ja asenteelliselta sanalta muutenkin…

Hyvällä, ei pahalla

Ajattelin, että jos nyt nostan viisaan etusormeni pystyyn ja lähden saarnaamaan jokaiselle kiroilijalle, että ”nyt suu suppuun ja kiroilu seis, ei yhtään v*ttua enää!”, niin moinen asenne kääntyy minua itseäni vastaan. Sen sijaan ajattelin, että jos sanoisin rumasti puhutun sanan tuhat ja miljoona kertaa kauniisti, niin lakkaisiko se olemasta ruma? Halusin tehdä ”rumasta kuvasta” jotain oikein kaunista ja ryhdikästä. Vain parasta kotimaista laatua ja iloista asennetta.

Minulla oli kaverini kanssa syksyllä 2002 muotimessu Vatevassa yhteinen osasto, jossa esittelimme palkittuja opinnäytetöitämme. Mukana minulla oli myös ensimmäiset Naisten Päivä -työt: Kaksi miesten kauluspaitaa ja yksi  naisten käsilaukku. Huomasin hämmästyksekseni, että ihmiset kulkivat upeiden opinnäytetyö-asujeni ohi ja pysähtyivät Naisten Päivän äärelle. Suut levisivät hymyyn: ”Mikäs se täällä!” Kaiken ikäiset miehet ja naiset halusivat kertoa minulle tarinoita kuosiin liittyen. Eräskin vanha herra sanoi, että ”Oi oi, mahtavatkohan nämä nykynuoret edes tietää mikä tämä on, mutta kyllä me näitä nuorina kuoropoikina piirreltiin!”.
Alusta asti päätin, että myyn Naisten Päivä -tuotteita vain 15 vuotta täyttäneille. Jos nuoremmat haluavat jotain, pyydän heitä tulemaan äidin tai isosiskon kanssa ostoksille.

Iloinen feminismi

Naisten Päivä -kuosissa on kirkkoveneitä. Jokainen vähän erilainen, täydellisen omanlaisensa. On airollisia ja airottomia. Kuosissa on myös tyhjiä kohtia -niiden kohdalla kunnioitan niitä naisia, joilta tämä kyseinen arvokas paikka on tuhottu ja myös niitä naisia, joilta tämä syystä tai toisesta puuttuu.
Naisten Päivä on jo 12-vuotias mallisto. Monet kerrat olen ajatellut, että olisiko jo aika lopettaa. Mutta sitten olen taas saanut uuden tuoteidean ja asiakkailta hyvää palautetta, ja aina vaan siitä on versonnut uusia ideoita ja uutta virtaa. Vuosien varrella olen valmistanut/Suomessa valmistuttanut mm. kukkaroita, toilettipussukoita, tyynyliinoja, pussilakanoita, heijastimia, käsilaukkuja, weekend-kasseja, pannulappuja, heijastimia… Ja tilauksesta olen valmistanut mm Kouvolan poliisinaisten kirkkovenesoutujoukkueelle voimahuivit, Oulun Karjasillan ev.lut. seurakunnalle Elossa!-kampanjaan vyönsoljen, gynekologien kesäpäiville essuja ja pöytäliinoja, syöpäsairaalan sohville tyynyjä jne jne.
Olen myös saanut kuulla monta rakkaudellista tarinaa, mm sen, kun vaimo hankki rekkaa Euroopassa ajavalle miehelleen Naisten Päivän tyynyliina-pussilakana-setin, jotta mies saisi pitkillä ajomatkoillaan joka yö mennä rekan hytissä turvallisten lakanoiden keskelle nukkumaan. Suloinen tarina oli myös, kun isosisko hankki pikkusiskolleen kukkaron lahjaksi, kun pikkusiskolla alkoivat ensimmäiset kuukautiset. Naiseus on iloinen asia!

Naisten Päivällä on kiroilua torjuva vaikutus. Teen paljon töitä teinien parissa. Joskus kiroilevat teinit valahtavat kalpeiksi, kun näkevät minulla Naisten Päivä -käsilaukun: ”Ti-ti-tiedätkö si-sinä mikä kuvio TUO on?”.  Kyllä tiedän, ja puhun heille tasa-arvosta ja positiivisesta asenteesta. Yleensä kiroilu loppuu siihen.

Maailmaan synnytään naisen kautta. Se on hienoa ja kaunista, eikä siinä ole mitään kiroiltavaa. Tehdään yhdessä rumat puheet tyhjiksi kauniilla kuvilla! Iloista Naisten Päivää joka päivä, myös 8.3. "


 Tämä pussukka meni äidilleni 56-vuotis syntymäpäivälahjaksi.

 Tämän lähetin äidin kaksoissiskolle, kummitädilleni synttärilahjaksi. Kummitädin lempiväri on vihreä, minkä takia vetoketju on vihreä. Olin kankaat jo leikannut, niin harmistuin, etten älynnyt punaista kangasta vaihtee vihreään..

 Anoppi oli tulossa kyläilemään, joten pitäähän nyt anopillekin yksi 'kirkkovene'-pussukka ommella ;).

Ja tämän pussukan ompelin kiitoksena Susanna maalta -blogin pitäjälle. Hänestä on tullut minulle hyvä ystävä, vaikka emme livenä ole toisiamme nähneet. Jännä miten voikaan netin kautta toisiin tutustua. Ja teitä on useita!

----------------------------------
Toivon, että pussukat tulevat käyttöön! 
Minä olen kankaasta leikannut itselleni olkalaukkuun kaavat, mutta metallinen t-solki puuttuu, niin sitä en ole pystynyt ompelemaan. Haluan, että kaikki on valmiina. Ja ei taida kankaasta enää riittää minulle, että saisin tuollaisen pussukan.

-------------------------------------

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Pieniä pussukoita

Pieniä pyöreitä pussukoita vetoketjulla ja avaimenperärenkaalla


Ensiksi iso kiitos Susanna maalta & Enkulin käsityöt. Teiltä olen saanut ison nipun vetoketjuja, joita on silloin tällöin tullut käytettyä. Varsinkin nyt. 

Ohje näihin pussukoihin löytyy täältä.

Näitä on nopea ommella, jos on vain aikaa ommella. Miksi sitten näin paljon? Olisihan näitä voinut enemmänkin ommella, jos olisi sitä Aikaa. Molemmilla tytöillä on luokkaretki, mikä yllätys yllätys tietenkin myös maksaa jonkin verran. Tänä vuonna meidän neidit eivät hirveän kiltisti ole käyttäytyneet, joten ovat saaneet tehdä hieman töitä sen eteen, että ansaitsevat luokkaretkirahansa (tuhma äiti!).

Koulun vanhempainyhdistys järjesti eilen lauantaina (26.4.2014) kirppistapahtuman ja tytöt halusivat itselleen kirppispöydän. Olisihan sitä tavaraa varmasti ollut, vaikka kuinka paljon myytäväksi, jos olisimme ennättäneet käydä tavaroita läpi, mutta olin niin kiltti ja ompelin muutaman pussukan, joista jäljelle jäi viisi. Mummo osti sitten vielä yhden, Lilalle ompelen vielä yhden ja Marelo osti myös yhden. Jäljellä ovat enää vain kolme v.sinistä kukkakuviolla olevaa pussukkaa.

Pussukoiden halkaisija on 10 cm. Näitä oli mukava ommella. Paremmin ja paremmin onnistuu. Itsellä tavoitteena ommella kankaista, mitä laatikoista löytyy. Olisi niin kiva ommella enemmänkin, mutta kun ei sitä aikaa enää löydy ja tällä hetkellä sotkee tuo 'mökki' meidän elämää. Juoksukoulunkin pari juoksupäivääkin nyt jäänyt sen takia. Ja, kun hommaa on paljon. Meidän huushollikin on kuin hävityksen kauhistus. Ei vaineskaan! Kyllä täällä on yllättävän siistiä (kun sain imuroitua äsken), mutta voisi olla siistimpääkin.. Olenhan minä huone kerrallaan käynyt läpi. 

Minulla on jopa kolmet villasukatkin kesken O_o ja paljon töitä, mitä haluaisin tehdä (kenelläpä ei olisi!) ja laukkua olen ompelemassa itselleni, mutta tämä tuppukylä.. Mistä ei löydy mitä tarvitsee =(. Niiden takia viitsi postikuluja maksaa. Odottelen kiltisti, että ensi viikolla käydään Kuopiossa ja toivon ne löytäväni sieltä.

Oltiin perheen kanssa viikonloppu mökillä. Ei olisi enää paljoa haravoitavaa. Onneksi isoimmat tytöt ovat ruvenneet haravoimaan, koska minä onnistun lukitsemaan oman niskani. Hyvä, että saan päätäni käännettyä vasemmalle. Laukesi kipu onneksi sitten saunassa. 

Rakas hieman lämmitti uuneja, joten tarettiin ainakin yö nukkua ;). 
Ja miten kiltisti Leevikin oli. Hän on oikeasti oikea hymypoika, joka vain hymyilee, kun katsotaan ja niin leveäsi. Koko maailma hymyilee.

VIIMEISEKSI: 

Kesäkassi 2014 -vaihto lähestyy! Olettehan valmiina!